Ajatuksia Suomesta, blogivirtaa ja facebookpäivityksiä

Suomesta liittovaltio:

Meillä on iso maa pinta-alaltaan, tehkäämme ennemmin oma liittovaltio, kuin liitymme Euroopan liittovaltioon. Jokainen eri mieltä oleva löytää oman kolkkansa maastamme. Euroliittovaltiota en halua, enkä usko monen muunkaan haluavan. Jokainen osavaltio voi tehdä omat lakinsa, Amerikan tyyliin, mutta keskusvalta säilyy eduskunnalla. Ei hullumpi ajatus, kun tarkemmin ajattelee.

 Suomikin voisi olla liittovaltio, joka kunnassa, tai ainakin joka maakunnassa. Siis tarkoitan sitä, että Suomessa on niin monta maakuntaa ja monta kuntaa, jotka voisivat jatkaa itsenäisinä, valtion turvin, jos ei valtion rahoja haaskattaisi ympäri ämpäri banaanivaltioita. Voisimme olla Euroopan rikkaimipia valtioita.

Hieman muita hajatelmia:

Tämä hallitus on sairas. Siitä olisi pitänyt päästä eroon jo monta kertaa. Persut ovat yrittäneet, mutta muiden puolueiden, lähinnä Demareiden ja Vasureiden hallituskiima on niin suurta, että eivät pysty vastustamaan Kokoomuksen seireenien kutsua. Ja Kepulit oppositiossa taas tähtäävät jo seuraavaan hallitukseen, niin eivät tee elettäkään vastustaakseen näitä, eivätkä halua liittyä Persujen oppositiorintamaan. RKP taas pysyy aina missä hyvänsä hallituksessa. Sillä ei ole isänmaata.

Mökillä:

Se täällä mökkiolosuhteissa on mukavaa, ettei tarvitse olla Fortumin orjana, eikä maksumiehenä. Tälläkin hetkellä tuvassa on lämmintä ja virtaa riittää. Tiskivesikattilakin lämpenee ilman Fortumia. Toisin on niissä talouksissa, jotka ovat Fortumin ja muiden sähköyhtiöiden riiston varassa. Maksut nousevat joka vuosi, mutta silti aina myrskyn sattuessa sähköyhtiöt levittelevät käsiään. Käyttäisivät joskus niitä optioitaan vaikkapa maakaapelien kaivuuseen, niin ei olisi niin paljon korjattavaa. Suomessa oli parhaimmillaan 120000 taloutta ilman sähköä, mutta täyden myrsyn voiman kohdanneessa länsinaapurissamme vain 30000. Mistä tällainen ero voi johtua? 

Facebookista bongattua:

Kimmo Toroska

Populismiako ??

Jos Suomessa viinatehtaan johtaja saa potkut, koska viinaa ei ole myyty riittävästi, niin onko oikeasti kyse johtajan pätemättömyydestä ??
Tässä tapauksessa ja näin yksinkertaistettuna asia, ei todellakaan !
Syynä on hallituksemme alati kiristyvä alkoholipolitiikka, joka ei loppupeleissä takuulla aja kenenkään etua !
Höpisenkö populistisesti, jos, niin mitä sitten, asia nyt vain on niin !

Toroskan Kimmo on tuossa oikeassa. Alkoholipolitiikan kiristämisellä ei ole koskaan saavutetu mitään hyvää. Ei Suomessa, eikä Yhdysvalloisakaan. Katsoin Teemalta tulleen ohjelman Yhdysvaltain kieltolaista, joita muuten masinoivat feministit, niin lopputulema oli se, ettei se toiminut. Maa ja kansalaiset kärsivät siitä.

Vaihdetaan aihetta.

Itse aikanaan sanoin, että en koskaan maksa tapeteista. Nyt kuitenkin olen ollut pankin orjana jo kuudetta vuotta. Pakkotilanne, ei ollut enää varaa maksaa kaupungin perimiä ryöstöhintoja surkeasta, vetoisesta läävästä, jossa pihalla ei enää suomenkieltä kuullut ja meteli ja melske oli pihallakin niin kova, ettei kesäkuumalla voinut pitää parvekkeen ovea auki, kun ei telkkarista enää kuulunut mitään.

Muutettuamme vain muutaman sadan metrin päähän omistusasuntoon, oli kuin olisi astunut toiselle planeetalle. Ensimmäisenä sunnuntaiaamuna istuskelin pihalla tupakilla ja mitään ei kuulunut mistään. Vain Kehä I:ltä kantautui vaimea kohina. Poissa olivat kailottavat tummahipiäiset ja juopot virolaiset, venäläiset ja suomalaisetkin, joille sai soittaa poliisin lähes joka viikko, useimmiten keskellä viikkoa, aamuyöstä, kun ei uni tullut silmään jatkuvan rähinöinnin ja muijanhakkaamiskilpailujen jälkeen. Nykyisessä asunnossa ei kuulu mitään ylimääräisiä ääniä. Vain se ärsyttää, että jurrinen rupusakki kulkee viikonloppuisin pihan poikki ympäröivistä vuokrataloista ja niissä asuvien piskien omistajat kusettavat ja paskattavat otuksensa pitkin meidän pihaa. No, niitähän ei näy. kuin talvella, niitä kusilänttejä ja paskakasoja.

Taidan muuttaa korpeen ja muuttaisinkin, jos ei duunit ja perhe pitelisi Stadissa. Onneksi on mökki, johon pääsee pakoon kaupungin ahdistavaa ilmapiiriä. BTW, maksamme asunnosta vähemmän kuukaudessa kuin kaupungin vuokraläävästä ja saamme ainakin vaikuttaa siihen, kuka taloon muuttaa. Tosin ahneet omistajat ovat jo meidänkin taloyhtiössämme vuokranneet asuntonsa sosiaalitoimelle, joka on asuttanut niihin mamuja. Vielä ei niistä ole kuitenkaan ongelmia ollut.

Toisin on anopin talossa, jossa narkkarit ja mamut asustavat pieniä yksiöitä ja kaksioita ja sossu maksaa vuokran. Sotkevat, liikenne on jatkuva, kun kamaa kysellään riippumatta vuorokaudenajasta. Mamut myyvät myös kamaa ja viinaa. Talvella tapettin joku tyttökin tällaisessa narkkiläävässä. Ja me veronmaksajat maksamme senkin elämäntyylin.

  Ei kait ne vuokralla-asuvat sen huonompia ole noin keskimäärin, mutta oma kokemukseni antaa ymmärtää, että omistusasunnoissa asuvat ovat useimmin työssäkäyviä, kuin sosiaalituilla eläviä. Ja jos vuokraat asunnon vapailta markkinoilta, se on yleensä aina kalliimpi vaihtoehto, kuin sen ostaminen. Mutta monet vuokralla-asuvat eivät pysty ostamaan edes velaksi, jos ei säännöllisiä tuloja ole, vaikka haluaisivatkin. 

Yhteiskunnan kannalta omistusasunto on parempi vaihtoehto, sillä siinä asuva säästää tällätavoin itselleen omaisuutta, josta voidaan sitten verottaa ankarasti. Vuokra-asujasta on useimmiten enemmän kuluja yhteiskunnalle. Korruptoituneet virkamiehet pihtaavat kaavoitusta, jotta tonttien hinnat hilautuisivat mahdollisimman korkealle tasolle. Sitten grynderit rakentavat niihin talon, jossa on niin korkeat käyttökustannukset, että ilman tukea ei niissä voi asua tavallinen työssäkäyvä vuokralainen. Ja sossu maksaa sitten erotuksen. Tätä tukea ei saa kuitenkaan omistusasuntoihin, jos satut asumaan omassa asunnossasi ja olet työtön, sairas tms. Kunta kehottaa myymään asuntosi, ennen ei saa asumistukea.

Kaikennäköistä on viikossa taas tullut ajateltua, tässä pääsääntoisesti kaikki, mitä olen pähkäillyt Suomen menosta.

Tasapuolisuutta lynkkaamiseen

Viime päivinä on kohistu jostain kainalotuuletuksista, kuinka joku on jopa valokuvannut sellaisen. Kun vasemmistoliittolainen kunnanvaltuutettu teki itse schäferinhyppykorkeudenmittauksen, siitä ei kukaan kohissut. Ei myöskään oikeamielisten radiotoimittelijoiden huumorilla tehdystä kuvasta. Tämä poliittinen eriarvoisuus on joskus vain niin raivostuttavaa, kun käytäntö ei ole sama kaikille; toisen aatteen huumori on toisen aatteen edustajan tekemänä vakava rikos ihmiskuntaa vastaan. Joskus toivoisi jotain tasapuolisuutta näihin lööppeihin ja näiden oikeassa olevien toimittelijoiden kirjoituksiin.

Aamulehden pääkirjoituksessa otettiin kantaa siihen, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Pääkirjoittaja huomasi tämän epäsuhdan erilaisten tunnusten käytössä:

"Stalinistisen Neuvostoliiton tunnukset ansaitsisivat kaiken järjen mukaan saman kohtelun kuin natsien rekvisiittakin.
Tietenkin sirppi on vain ikivanha maataloustyökalu, ja ikivanha työkalu on vasarakin. Mutta yhdessä ne muodostavat tunnuksen, jonka alla on tuotettu kärsimystä ja miljoonia ihmisuhreja.
Jostakin syystä kommunismin tunnukset eivät ole koskaan joutuneet samanlaiselle tuomiolle kuin natsismin symbolit. Neuvostoliiton ikeestä vapautuneet maat ovat sentään yrittäneet vaatia sitä.
Suomessa CCCP-paidan käyttäminen on hyväksyttyä nostalgiaa. Se ei kauhistuta ketään, mutta hymyilyttää monia.
Suhteet 1930-luvun Saksaan nousevat yhä kohuotsikoiksi, mutta neuvostosuhteet hyväksytään taivastelematta."

Miksi ei voitaisi yhdenvertaisesti tuomita mediassa myös näiden tunnusten käyttöä, tai jopa ministerin huutoa jalkapallo-ottelussa:

 "Missä on Holsti ja missä on Palo, Steen Steen Christensen"

Näin epäasiallisesti huusi ministeri jalkapallokatsomossa muiden hurmahenkien mukana. Niille jotka eivät tiedä, Steen Christensen ampui teloitustyyliin häntä pidättämään tulleet poliisit, Holstin ja Palon, vuonna 1997. Ministeri siis sympatiseeraa poliisimurhan tehnyttä Christenseniä, koska se kuuluu hänen viiteryhmänsä aatemaailmaan, mutta kukaan, ei ainakaan media, tuomitse häntä siitä. Tätähän voitaisiin kutsua vaikkapa kaksinaismoralismiksi.

Mutta, kuten niin monessa muussakin asiassa, maailma ei ole milloinkaan ollut oikeudenmukainen. Oikeudenmukaista ei ole sekään, että vanhukset ja sairaat saavat huonoa kohtelua sairaaloissamme, kun samaan aikaan miljoonia ja taas miljoonia veroeuroja löytyy sormia napsauttamalla ulkomaille kehitystukeen. Tai ministerin ohjaamana löytyi omille sidosryhmille valtiontukea, mutta ei tasapuolisuuden nimissä muille poliittisille nuorisojärjestöille. Tai jos löytyy, niin suhde on kovin epäsuhtainen.

"Pöö, ei ole mitään pelättävää"

Näin lausui eräs menneen ajan puoluejohtaja. Puolueen, jonka poliittisena ohjenuorana on sosialismiin pyrkiminen, tavalla, tai toisella. Hänen mielestään toki vanhaan kunnon sosialismiin, sillä hankin kuuluu oman puolueensa kovaan vasemmistosiipeen, joka ihannoi entistä Neuvostoliittoa ja nykyistä Venäjää. Siitä hän sai palkkiotoimen Venäjän öljyjätiltä, joka asentaa maakaasuputkea Suomenlahdella. Samaan siipeen kuuluu myös eräs ex-presidentti, joka kieltäytyi sotaveteraanien kutsusta, mutta meni sensijaan juhlistamaan Venäjän voitonpäivää,  sekä moninkertainen ulkoministeri, jota ei edes kutsuta kaikkin maihin jyrkän asenteensa vuoksi. Arvata vaan sopii, millaista menetystä kaupassa Suomi kärsii näiden imagon vuoksi. Samassa puolueessa on myös Eurosiipi, joka kaveeraa eurooppalaisten sosialistien, kuten Merkelin kanssa ja ihannoi Merkelin ajamaa liittovaltiokehitystä. Puolue pyrkii salaamaan kuitenkin nämä linjaristiriidat ja näyttää ulos kovinkin yhtenäiseltä. Pinnan alla kuitenkin kuohuu ja kovasti. Julkisesti ei kuitenkaan solvata oman puolueen jäseniä mediassa, kuten joillakin puolueilla, tai niiden ryhmänjohtajilla on tapana.

"Rasisteja siellä, rasisteja täällä"

Eräässä toisessa puolueessa on siinäkin monta siipeä. On oikeisto-, vasemmisto- ja malitillinen siipi. Radikaalisiivet tuomitsevat kaiken, maltillisempi sentään saattaa joissain kannanotoissaan kunnioittaa ihmisyyttä siinä määrin, että kansalaisille sentään sallittaisiin äänestäminen, toki vain jos äänestävät oikein. Väärin äänestävät tuomitaan median roviolla impivaaralaisiksi ja nurkkakuntalaisiksi, jotka ovat kaikenlisäksi rasisteja, koska tervakauppa, sotalapset ja suomalaisten maastamuutto Ruotsiin 60-70 -luvuilla.

"Puhun niin totta, kuin osaan"

Median suhtautuminen eri puolueisiin on joskus hyvinkin ristiriitaista. Tälläkin hetkellä media suitsuttaa erästä entistä pääministeripuoluetta, jonka pääministerit tämän tästä ovat eronneet, tai erotettu, joko tietovuotojen, tai selkeiden rahankäyttö- ja  korruptio-ongelmien, tai ainakin koplaussyytösten vuoksi. Nyt taas tuo puolue kelpaa, vaikka sen linja ei ole muuttunut mihinkään ja vaikka sen lonkerot ulottuvat jokaiseen pitäjään, pankeista kunnanhallituksiin. Ja niissä kunnissa, joissa tämä puolue on vallassa, ei voi edes yritystä perustaa, ilman hyvävelikerhon jäsenyyttä. Ainakaan et saa lainaa, kun pankin johtokunnassa istuvat ovat kaikki ko. puolueen jäseniä.

"En koe tehneeni mitään väärää"

Toisia puolueita media arvostelee säätiön perustamisesta. Mutta toimittelijat arvostelunsa lomassa eivät ilmeisesti muista, että kaikilla muillakin puolueilla on omat säätiönsä, joiden tarkoitusperiä voi vain aavistella. Mutta kun ne ovat jo aikaa sitten perustettuja, niin eihän toki niihin voida puuttua. Eräässä puolueessa oli nuorisosäätiö, joka jakoi vaalitukea vastoin sääntöjä, mutta siihenkään ei puututtu, ennenkuin sen johtohenkilöt tuomittiin oikeudessa. Vasta sitten toimittelijat heräsivät, toki sitten tuli otsikoita pitkän aikaa.

 "Kokoomuslainen valtuutettu nauroi päin naamaa suomalaisuuden kunnia -aloitteelleni.. Saa sille nauraa. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Mutta ei se kivalta tunnu"

Helsinkiläisessä paikallislehdessä oli juuri viikonloppuna juttu, jossa erään puolueen kunnallisvaltuutetun tekemät aloitteet oli saatu näyttämään kovin negatiiviselta. Kunnallisvaltuutetun tekemät aloitteet oli laskettu yhteen ja annettu ymmärtää, että jokainen tämän kunnallisvaltuutetun tekemä aloite olisi maksanut veronmaksajille 5000 euroa kappale, yhteensä siis n. 100000 euroa. En tiedä, millä laskutavalla tällaiseen tulokseen oli päädytty, mutta asiaan oli saatu vahvistamaan joku kaupungin virkamieskin. Saman valtuuston kommunistijäsen oli tehnyt vain kaksi aloitetta vähemmän, mutta siinä ei ollut mitään väärää, siksi se oli mainittu vain sivulauseessa.

Valot kuntoon, pyöräilijät!

Pyöräilijät huom! Syksy saapuu ja näkyvyys huononee. Laittakaa ne valot kuntoon siitä pyörästänne, jotta olisi edes mahdollisuus huomata! Nykyisin saa tehokkaita otsalamppuja, jotka kyllä huomataan. Ja toinen asia, vaikka olisittekin oikeassa siinä, että voitte ylittää tien, jos pyörätie jatkuu risteyksen toisella puolella, niin älkää kokeilko, kumpi kestää paremmin, auto, vai Te! Häviätte ihan satavarmasti. 

Tänään aamulla Korsossa, meinasi fillaroitsija jäädä alle moottoritien rampista alas laskeuduttuani. Pyöräilijä ajoi tuhatta ja sataa rampin poikki ja mennessään vain nosti käden eteen, kuin Teräsmies konsanaan. Ei olisi muuten pysäyttänyt tuo käsi autoani. Onneksi sain jarrutettua. Minua oikeasti pelottaa nuo kortonkeihin pukeutuneet aina oikeassa olevat ohjukset. Ajatelkaa, kun ajatte!

Kuva: Liikenneturva

Pyöräilijän tulee käyttää valoja tiellä pimeän tai hämärän aikaan. Valoja edellytetään myös silloin, kun näkyvyys on huono. Silti yli puolet pyöräilijöistä liikkuu pimeinä. Katuvalojen loisteessa pyöräilijä saattaa kokea, että näkee itse riittävän hyvin. Tosiasia kuitenkin on, että valotonta pyöräilijää ja heijastimetonta jalankulkijaa voi olla vaikea havaita valojen ja varjojen kätköistä. 

Valojen lisäksi pyöräilijän on huolehdittava pyörän heijastimista. Pyörästä tulee löytyä etu-, taka- ja poljinheijastimet sekä sivuheijastimia pinnoihin.
Liikenneturva tarkkaili polkupyörän valojen käyttöä syksyllä 2010. Yhteensä tehtiin 3756 havaintoa eri puolilla Suomea. Vain 39 prosenttia pyöräilijöistä käytti valoja. Tulos oli 5 prosenttiyksikköä edellisvuotta huonompi. Liikenneturva